a) ne, jotka aina avaavat banaanin kahvapäästä (ns. väärä taktiikka)
b) ne, jotka aina avaavat sen toisesta päästä eli sieltä missä sijaitsee siemen (’apinatkin tekevät näin’) ja
c) ne, jotka vuorottelevat edellisiä tekniikoita tilanteen (esim. hedelmän kypsyyden) mukaan. Tämän lahkon syöjät voidaan edelleen jakaa kahteen osaan sillä periaatteella, että kumpi edellä mainituista tekniikoista on heille luontevin ja siis useimmin käytetty (ci ja cii).
Jos minulta kysytään, kaikki keinot ovat sallittuja, kuhan banaanin saa syötyä, ja siitä ei koidu haittaa muille kuin itse banaanille (joskin periaatteessa ihminen edesauttaa banaanin siemenen kulkeutumista kasvualustalleen – mutta käytännössä tämä ei näillä leveysasteilla toteudu).
- - - -
I’m beginning to think that banana-eating people are divided into 3 schools of thought:
a) the ones that open the banana from its handle (the so called wrong way)
b) the ones that open it from the other end, wherein the seed lies (’even monkeys do it’) and
c) the ones who alternate between the two previous techniques depending on the situation (eg. the ripeness of the fruit). The people in this sect can be divided into further 2 groups according to their preferred, and so most utilised of the aforementioned techniques (ci and cii).
If you ask me, however, the end justifies the means as long as no harm is caused to anyone except for the banana (although in theory the human being acts as a courier between seed and plant – albeit not so successfully on these latitudes).
